Helsingin kaupungin lukiokoulutus ja opiskeluhuolto kehittävät tutkimusperusteisen toivon pedagogiikan avulla toimintatapoja, jotka rakentavat yhteisöllisyyttä. Mallin tavoitteena on tukea nuorten hyvinvointia, osallisuutta ja oppimista sekä vahvistaa luottamusta tulevaisuuteen.
Kallion lukiossa opettajat Kati Sinkkonen, Monja Kataja ja Ulla Mäkilä ovat kehittäneet ensimmäisen luokan opiskelijoille Ryhmänohjauspassin. Passin avulla opiskelijat suorittavat pienryhmissä tehtäviä, kuten yhteisen lounaan, koulun tilojen haltuunoton tai pienen hyvän tekemisen teon, joista he saavat leiman passiin. Tavoitteena on, että jokaisella opiskelijalla olisi vähint least muutamia tuttuja kasvoja, joita voi tervehtiä käytävällä.
Myös Sibelius-lukiossa on hyödynnetty toivon pedagogiikkaa järjestämällä työpajoja, joissa opiskelijat ja henkilöstö pohtivat yhdessä, miten koulun arjessa voidaan vahvistaa toivoa ja osallisuutta. Työpajassa tarkasteltiin muun muassa pedagogisia käytäntöjä, vahvuuksien tunnistamista ja resilienssiä. Sibelius-lykiön apulaisrehtori Milla Rantasen mukaan yhteisöllisyyden vahvistaminen vaatii tietoista ja läsnä olevaa työyhteisön johtamista sekä rakenteita, jotka mahdollistavat kohtaamiset.